Redrum-187: Wadap? Mitäs kuuluu Jan Zapasnikin päivään?

Terve! Hyvää kuuluu, vaikka pääsin vasta äsken tokenemaan kuumottavasta hetkestä. Edellisenä yönä Basson toimistolla oli pieni tulipalo hellan jäätyä päälle. Homma saatiin kuitenkin nopeasti hallintaan. Läheltä piti, ettei Basso mennyt savuna ilmaan. Muuten oikeastaan tässä tarvotaan lähinnä alkutalven pimeydessä ja kylmyydessä. Meikäläinen tosin jollain kieroutuneella tavalla tykkää tästä vuodenajasta, sillä se kuvastaa mielestäni inhorealistisesti maailman ja ihmiskunnan tilaa, päinvastoin kuin huoleton ja rento kesä. Tämä vuodenaika kuolevine luontoineen ja synkistyvine päivineen antavat aikaa syventyä mietteisiin, ja siten tuoda edelleen luovuutta paremmin esille.

Redrum-187: Aloitetaan perusjutuista eli kerro hieman lukijoillemme itsestäsi, eli kuka siis olet ja mitä teet? Minkälainen historia sinulla itsellä ja rap- musiikilla on?

Tällä hetkellä toimin Basso-lehden päätoimittajana sekä Bassoradion suomirap-ohjelma Kultabassokerhon juontajana. Siirryin media-alalle musiikkibisneksestä, jossa työskentelin tuotantoyhtiössä, joka on tuottanut mm. Asaa, Fintelligensiä, Redramaa, Anssi Kelaa, Popstars- ja Idos-artisteja jne. Musiikkialan parissa jaksoin taiteilla aina vuoteen 2005 asti, jonka jälkeen hyppäsin media-alalle hiphop-lehti Possen myötä. Tuolloin toimittiin tosin muutenkin varsin harraste-hengessä.

Hiphop-kulttuuri oli tuttu jo aiemmilta vuosilta, jolloin levytin ja esiinnyin artistinimellä Zabaz. Niin sanottu artistiura sijoittui vuosille 1997-2001, jonka aikana sain aikaan kaksi jazzahtavaa rap-albumia - "Heartin" ja "Sunday Playn", hyviä ja hirveitä keikkakokemuksia sekä Rapin SM-kilpailujen kolmannen sijan vuonna 1997. Tosin on muistettava, että osallistujakin oli vain kolme.

Artistiura loppui vuoden 2001 Kouvolan Juhannusfestivaaleilla. Keikan aikana tajusin, että homma ei toiminut toivomallani tavalla. Esiinnyin taustanauhojen kanssa, vaikka levyni oli tehty bändin kanssa. Päätös ripustaa mikrofoni naulaan oli helpottavaa. Suomirapin kehitys, musiikkibisnes ja oma luotto eivät myöskään tuolloin tuntuneet hyviltä, joten päätin siirtyä lavoilta taustalle tuotantoyhtiön pariin.

Redrum-187: Noniin sitten kiperiin Basso aiheisiin kysymyksiin. Basso Media sai alkunsa about vuosi-pari sitten Bassoradion, Posse lehden ja Suomihiphop -sivuston yhdistyessä. Miten itse näet/koet tämän yhdistymisen onnistuneen? Onko kaikki mennyt suurinpiirtein kuten ounastella saattoi?

Yhdistyminen tapahtui maaliskuussa 2006, jolloin pidettiin Basso Gaala. Kolmen pienen ja suurin piirtein samaa kulttuuria edustavan median yhdistyminen oli järkevä vaihtoehto, sillä yhdessä ja saman nimen alla vaikuttaminen olisi laaja-alaisempaa ja antaisi paremmat edellytykset kehittyä. Vaikka kuulostaa naiivilta, niin jokainen taho halusi tehdä töitä kehittyvän ja nuoren kulttuurin eteen. Yhdessä sen eteen työskenteleminen olisi helpompaa, joten ratkaisu yhdistymisestä oli loppujen lopuksi aika selkeä ja kivuton.

Ensimmäinen konkreettinen hyöty yhdistymisestä oli heti yhdistymisen jälkeen saatu radiolupa vuosille 2007-2011. En usko Bassoradion saaneen sitä yksin. Liikenne- ja viestintäministeriö koki Basso Median yhteisöön ja kulttuuriin perustuvan radiokanavan toimintamallin tukevan suomalaista alakulttuuriosaamista ja tuovan esille artisteja, ilmiöitä ja tapahtumia, jotka eivät muissa medioissa saisi koskaan tai vain vähäistä huomioita. Tästä nostamme vieläkin hattua ministeriön työryhmälle.

Yhdistyminen on tuonut tietenkin myös muita etuja. Selkein etu on se, että meillä on käytössä kolme eri median muotoa, joiden kautta kulttuuria ja toimintaa voidaan edistää. Lisäksi on selvä, että toimintaa ei voi pyörittää ilman rahoitusta. Yhdistyminen tarjosi paremmat edellytykset hankkia mainostuloja, jotka takaavat Basson olemassaolon lehden tilauskannan ollessa vielä liian pieni.Yhdistymisen jälkeenkin Basso koetaan edelleen pieneksi tekijäksi, joten haasteita riittää edelleen mainostulojen saamiseksi.

On selvää, että yhdistyminen ei kaikilta osin ollut niin helppoa kuin olisi voinut kuvitella. Possen, Bassoradion ja suomihiphop.comin toimintakulttuurit erosivat aika paljon toisistaan, joten saman katon alle muuttaminen ei ollut niin kivutonta. Tekijät eivät aluksi tunteneet toisiaan niin hyvin, joten kesti hetken tutustua toisiinsa ja luoda yksi yhteinen toimintamalli. Melkein kaksi vuotta yhdistymisen jälkeen alamme vasta ymmärtämään, miten kokonaisuutta kehitetään, selkeytetään ja viedään eteenpäin. Uskon, että oikeastaan vuodesta 2008 alkaen Basso alkaa olemaan selkeä kokonaisuus kuuntelijoille, lukijoille ja käyttäjille. Kaksi vuotta on toisin sanoen mennyt rakennettaessa pohjaa virheiden ja onnistumisten kautta. Vuodesta 2008 eteenpäin alamme saamaan lihaa luiden ympärille.

Redrum-187: Kritiikkiä on käsittääkseni tullut erityisesti vanhan Posse- lehden ja nettisivuston väeltä. Koetko itse että juuri näiden medioiden pääsääntöinen sisältö eli rap-musiikki olisi jäänyt jotenkin uuden Basso Median aikakautena paitsioon vai onko kyseessä vain enemmänkin vanhan asiakaskunnan ns. kulttuurishokki, kun aiheet ja jututkin ovat muuttuneet kirjavimmiksi?

Kritiikki on varsin ymmärrettävää, ja olisin varmaan itsekin vanhana hiphopin ystävänä ollut eturintamassa vastustamassa yhdistymistä, ellen olisi itse tekemässä tätä juttua ja ymmärtämässä kokonaiskuvaa pitkällä aikatähtäimellä. Kuten itse sanoit, oli yhdistyminen monelle shokki. Muutos aiheuttaa ihmisissä aina epävarmuutta ja pelkoa, koska tulevasta ei ole varmaa tietoa.

Posse oli selkeästi rap. Suomessa rap on kulttuurina ja ihmisryhmänä sen verran pieni, että vain siihen perustuvan lehden tekeminen on haastavaa. Moni luulee, että rap on iso juttu Suomessa, ja siihen syynä on 2000-luvun alussa noussut suhteettoman iso mediahype, joka vääristi monen todellisuuskuvaa rapin tilasta Suomessa. Tiedän, että muutama merkittävä ja tunnettu ulkomaalainen rap-lehti teki pitkälle viedyt suunnitelmat suomenkielisen version julkaisemisesta, mutta tutkittuaan tarkemmin rapin kokoa ja potentiaalia Suomessa, päätyivät hylkäämään suunnitelmansa.

Possen kohdalla oli myös aikoinaan tehtävä ratkaisuja tulevaisuuden suhteen. Joko sitä olisi jatkettu harraste- ja talkoo-hengellä jonkin aikaa, ja todennäköisesti jouduttu lopettamaan se, tai sitten laajentaa sisältöä. Koska halusimme ehdottomasti jatkaa ja kehittää edelleen lehteä, päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon, josta sitten syntyikin idea yhdistyä Bassoradion kanssa kattavamman kokonaisuuden luomiseksi. Katsoimme tuolloin, että monet ulkomaiset lehdet osaavat luontevasti ja onnistuneesti yhdistää lehtensä sivuille rapia, elektronista musiikkia, ilmiöitä, trendejä ja kiehtovia näkökulmia, jota lähdimmekin hakemaan. Se on osottautunut haastavaksi, ja siksi teemme edelleen kovasti töitä saadaksemme lehden sellaiseen tilaan, että se edustaisi luontevasti eri alakulttuureita ja tarjoaisi siten kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua suomalaisiin artisteihin, ilmiöihin ja tapahtumiin, jotka eivät muissa medioissa saa huomiota.

Pelko siitä, että rap-musiikki olisi jäänyt paitsioon Bassossa muutosten yhteydessä on ymmärrettävää, mutta turhaa. Posse oli aikoinaan enemmän skenen oma lehti, suomihiphop.com skenen oma foorumi ja bassoradio skenen oma radio. Possen, suomihiphop.comin ja Bassoradion yhdistyminen tarjosi laajemmalla skaalalla rap-musiikkia juttujen ja musiikin muodossa, kuin mitä esimerkiksi Posse olisi pystynyt koskaan yksinään tarjoamaan. Bassoradion tultua kuvioihin mukaan, moni pelkäsi elektronisen musiikin valloittavan koko median, vaikka yhdistymisenkin aikaan ja sitä ennenkin Bassoradion musiikkitarjonnasta oli 50% rap-musiikkia tunnettujen suomalaisten artistien soittamana, mm. Ruudolfin.

Nyt suomalainen rap yhtälailla kuin elektroninen musiikki on myös monen aivan uuden lukijan, kuuntelijan ja käyttäjän huulilla, kun siihen on tarjolla hieman isompi media, kuin mitä Posse, suomihiphop.com ja Bassoradio olisivat erikseen olleet. Tätä tehdään kulttuuria seuraavien lisäksi myös yhtä lailla kaikille tästä kiinnostuneille. Uusia tekijöitä ja uutta yleisöä tarvitaan jatkuvasti elävöittämään menoa. Toivon, että Basso on ainakin yksi tekijä muiden joukossa, joka madaltaa ulkopuolisten tutustua tähän musiikki- ja kulttuurimuotoon.

Redrum-187: No Basson kuuluisa ja melko suosittukin foorumi koki melkoisen muutoksen tässä pari kuukautta takaperin ja taitaa vieläkin olla osittain vaiheessa. Mitä nyt itse olen sivuja lueskellut, niin siellä on ollut aika paljon negatiivista palautetta muutoksesta. Oliko uudistus mielestäsi kuitenkin onnistunut tai ehkäpä jopa osittain hätäilty kun kaikkea ei saatu alkuun toimimaan? Mitä mieltä itse olet näin jälkiviisaana?

Basson sivusto muutettiin kokonaan, jotta siinä olisi lehti ja radio selkeämmin esillä. Ennen muutosta saimme paljon negatiivista palautetta lehden lukijoilta ja radion kuuntelijoilta, sillä sivustolla ei ollut oikeastaan mitään informaatiota näiden toiminnasta. Teimmekin uudistuksen tukemaan lehteä, radiota ja tapahtumia, mutta halusimme kehittää myös sivuston sydäntä, eli keskustelufoorumeita, jonka rakenne oli erittäin huonosti muokattavissa. Foorumeita ei olisi voinut kehittää millään tavalla, siksi rakensimme ne itse alusta asti.

Teimme virheen avatessamme sivuston ennen kuin kaikki korjaukset oli saatu tehtyä. Näin ei pitäisi toimia, mutta virheistä onneksi oppii ja ne on hyvä myöntää.

Redrum-187: Basso lehden musiikkijutut ovat olleet harvenemaan päin ja toiset kutsuvatkin sitä jopa nykyään jo enemmänkin "trendi-lehdeksi". Onko suuntaus ollut harkittu vai haetaanko tässä vielä kokeilujen kautta semmoista kultaista keskitietä?

Edelleen moni kysyy, mikä Basso-lehti on ja kenelle se on tarkoitettu? Mielestäni nämä aiheellisestikin kysytyt kysymykset kertovat, että lehdessä ja sen linjauksessa on vielä paljon tekemistä. Päätoimittajana mulla on vastuu tehdä lehdestä selkeä ja ymmärrettävä lukupaketti tietylle kohderyhmälle. Tässä mun pitää selkeästi tehdä vielä paljon työtä. Tämän vuoden keväällä vein lehteä lifestyle-henkiselle linjaukselle, mutta palasimme syksyn lehdissä puhtaasti musiikkiin. Tämä on aiheuttanut monelle lukijalle päänvaivaa, sillä linjaus on ollut koko ajan epäselvä. Linjamuutoksiin ovat olleet syynä monet eri syyt, joiden kautta Basso-lehti on hakenut rajojaan.

Juteltuani paljon viime aikona lehden lukijoiden, Basson (ja muilla) foorumeilla vaikuttavien henkilöiden, toimittajien, alan ammattilaisten, Bassoradion deejiiden ja kulttuurissa vaikuttavien henkilöiden kanssa, olen nyt ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa mulla on selkeä mielikuva, miten lehteä tehdään jatkossa. Viimeinkin. Tulokset tulevat näkymään vuoden 2008 numeroissa.

Redrum-187: Pakko tietenkin myös kysyä että mihin on hävinnyt gangsta- levyarviot Basso lehdestä?

Gangsta-levyarviot poistuivat puhtaasti tilanpuutteen vuoksi. Tipa ja Kavallus tekivät mainiota duunia arvioiden kanssa, mutta tehdessämme gangsta-levyarvioita, olisi meidän pitänyt tehdä aika monesta muustakin genrestä omat levyarvostelu-sivut. Siksi päädyimme kahteen aukeamaan, jotka käsittelevät kaikkien eri genrejen levyjä. Sivumäärän nostaminen lehdessä maksaa aivan järjettömästi, joten siihenkään emme ryhtyneet, vaikka sitäkin mietimme säilyttääksemme funk- ja gangsta-levyarviot. Onneksi on nykyään Redrum-187, joka palvelee hyvin gangsta-diggareita. Ei ole myös täysin poissuljettua, että pyytäisin Tipaa ja Latea jatkamaan arvioita myös lehdessä.

Redrum-187: Myös Bassoradion ainoa ns. täysin gangsta-rap musiikkiin keskittynyt radio-ohjelma; 3rd Rail Music, siirrettiin pari tuntia myöhempään ajankohtaan ns. susivuorolle. Oliko ohjelman kuuntelijaluvut liian alhaiset vai mistä moinen muutos juontaa juurensa?

Myös Killing & Pimping on musiikillisesti melko puhdas gangsta-ohjelma, joskin siihen on sekoittunut moottoriurheilua sairaalla  tavalla. 3rd Rail Music-ohjelman soittoaika muuttui suuressa rakennemuutoksessa, kun Bassoradio aloitti joka arkipäiväisen iltapäiväohjelman, Hikisen iltapäivän. Tuolloin kaikkien erikoisohjelmien soittoajat siirtyivät. Erikoisohjelmien blokki on nykyään arkisin 18-24 ja viikonloppuisin 12-24. Eli mistään yksittäisen ohjelman syrjinnästä ei ole kyse.

Redrum-187: Vedät myös Bassoradiossa itse Kultabassokerho nimistä Suomi-räppiin erikoistunutta ohjelmaa. Onko Suomi-rap juuri erityisen  lähellä Jan Zapasnikin sydäntä ja "SE" sinun juttusi vai minkälaista musiikkia  tulee pääsääntöisesti kuunneltua kotosalla?

Suomalainen rap-kulttuuri on tuttua jo yli kymmenen vuoden ajalta. Tuona aikana on ehtinyt jo kerätä hyvän kokoelman suomalaista rap-musiikkia, tutustua alan tekijöihin, käydä lukuisilla keikoilla ja klubeilla ja tietenkin artistina olla osa kulttuuria, joten sikäli se on lähellä sydäntä. Välillä suomalainen rap-musiikki raivostuttaa paskuudellaan ja toisinaan taas ihastuttaa näppäryydellään, joten se ainakin herättää tunteita.

Duunin puolesta joutuu kuuntelemaan niin valtavasti erilaista musiikkia, että harvemmin kuuntelen suomalaista rap-musiikkia tai ylipäätänsä mitään musiikkia vapaa-ajalla. Silloin on vaan hyvä olla hiljaisuudessa.

Redrum-187: Kierrätän tässä edelleen yhtä lempikysymystäni ja nyt kun sattui näinkin pätevä mies haastateltavaksi, niin pakko kysyä jälleen tätä, eli mikä oman näkemyksesi mukaan on syynä siihen että mitään varsinaisia uusia läpimurto-artisteja ei ole tullut suomalaisen hip-hop musiikin parissa, vaan edelleen ne vanhat naamat, jotka olivat kovia sanoja jo viisi vuottakin sitten, ovat ainoita nimiä jotka yltävät hieman "suurempiin" myyntilukuihin?

Ensimmäinen syy on media. Merkittävät suomalaiset yleismediat suhtautuvat välinpitämättömästi rap-musiikkiin, tai jos edes vaivautuvat sitä huomioimaan, on sävy usein negatiivinen. Uudet artistit eivät pääse esille. Toinen syy on musiikki. Ei toisaalta ihmekään, että mediat eivät kiinnitä huomiota suomalaisiin rap-artisteihin, sillä totuuden nimissä on sanottava, että vasta ihan viime vuosina suomalainen rap-musiikki on saavuttanut sellaisen tason, että sitä voi kuunnella tai siitä kirjoittaa muutkin, kuin asiaan todella vihkiytyneet.

Vuosina 2006 ja 2007 on noussut varteenotettavia artisteja siirtämään vanhat tekijät taka-alalle ja nostamaan kulttuuria sellaiselle tasolle, että siitä kiinnostuu laajempikin yleisö. Heillä on kuitenkin harteillaan 2000-luvun suomirapin leima, ison yleisön suomirap-krapula ja median nuiva suhtautuminen, joten kivinen on suomalaisen räppärin tie kohti suurempia kuuntelijamääriä ja lavoja.

Redrum-187: Vuonna 2007 on taas tullut paljon hyviä levyjä ulos. Nyt kun vuosi alkaa pikku hiljaa olla paketissa, niin on hyvä vetää vähän yhteen, mitkä ne oikeastaan tämän vuoden kovimmat julkaisut tähän asti ovat olleet. Nimeä vaikka muutama levy perusteluiden kera, jotka ovat iskeneet erityisen kovaa tämän vuoden julkasuista.

Tämän vuoden julkaisuista jäivät parhaiten mieleen Sauruksen "Se on dynyy", J Riskitin "Liikaa", Raappanan "Päivä on nuori" ja Opaalin "Viisasten Kivi", Sauna Entertainmentin "Ulos latikosta", Julma-Henrin ja Syrjäytyneiden "Al-Qaida Finland" ja Pyhimyksen "Salainen maailma". Perusteluna on se, että jokainen näistä julkaisuista vei omalta osaltaan hommaa eteenpäin ja toi uutta verta kulttuuriin. Vaikka jokainen edellä mainituista artisteista on enemmän tai vähemmän jollain tapaa vaikuttanut kulttuurissa jo aiemminkin, ovat he vasta nyt astuneet esiin ja lunastaneet paikkansa tulevina tekijöinä.

Monet odottavat, että joku yksittäinen artisti nostaisi suomalaisen rap-musiikin parrasvaloihin, vaikka pitäisi ymmärtää, että tärkeintä on nostaa, laajentaa ja monipuolistaa suomalaisen rapin yleistä tasoa, jota nyt on onneksi havaittavissakin. Kyllä suurempi yleisö sitten kiinnostuu, kun on aihetta kiinnostua. Enkä nyt tarkoita, että rapin pitäisi kosiskella suuria massoja, mutta ainakin sen verran, että se elävöittäisi edelleen kulttuuria, ja toisi lisää kuuntelijoita levyille, keikoille ja yleisesti vaikuttamaan kasvuun.

Redrum-187: Millainen on oma suhteesi gangsta-rappiin? onko tullut yhtään seurailtua tätä genreä?

Tutustuin gangsta-rappiin ala-asteella, kun ystäväni lainasi minulle N.W.A:n ja Geto Boysien kasetit. Tätä ennen olin fiilistellyt lähinnä De La Soul-henkisempää linjaa. Aluksi en digannut yhtään näiden kasettien sisällöstä, mutta sitten tajusin koko homman pointin, kun aloin kuuntelemaan tarkemmin sanoituksia. Tämän jälkeen kuuntelin aktiivisesti aina lukio-ikään asti gangstaa, varsinkin kun koripallopiireissä joissa pyörin, oli gangsta ehdottomasti kovin juttu. Vaikka pidin Ice-T:tä aina hieman urpona tyyppinä, on O.G. edelleen kovimmista julkaisuista koskaan ihan mitä genreä tahansa tarkisteltaessa. Nykyään en enää aktiivisesti seuraa gangsta-meininkiä muuta kuin Tipa Hiihtopipon ja Lauri Kavalluksen ohjelman kautta.

Redrum-187: Tuolla meidän IRC-kanavalla joku halusi tietää, että mitä itse pidit Basson foorumeilla pöyrineestä ns. "vilkkuva polakki" giffistä?

Mun mielestä se oli hyvä juttu, jolle tuli kyllä naurettua täällä toimistolla. Mun mielestä tällaiset pilailut ja kiusat ovat juurikin jees. Tällaisessa asemassa kohtaa toisinaan kritiikkiä ja pilailun kohteeksi joutumista, ja siihen tulee asennoitua avoimin mielin. Kritiikillä on aina joku alulle paneva voima ja syy, joka johtuu omasta toiminnasta, joten sitä kannattaa kuunnella ja yrittää oppia siitä. Giffit, foorumikommentit ja Majakan "totuus sattuu"-tyyliset kannanotot ovat mielenkiintoisia ja antavat aina aihetta itsetutkiskeluun ja toimintatapojensa tarkasteluun. Siinä vaiheessa, kun ei enää osaa nauraa itseään kohdistuvaan pilaan, voi lopettaa hommat kokonaan.

Redrum-187: Koostuuko tuo teidän duuniporukkanne pääsääntöisesti omasta kaveripiiristä vai miten olette haalineet ihmisiä Bassoon töihin? onko esim. allekirjoittaneella joskus tsäänssit tulla töihin Bassolehteen kun paha päivä (koulu jää kesken ja työttömyys uhkaa) yllättää? Voiko kiinnostuneet koti-freelancerit esim. lähettää juttujaan teille?

Meidän duuniporukka on sekalainen. Lähtökohtaisest kukaan ei varsinaisesti ollut kenekään kaveri, mutta Basson toimistoporukasta on hioutunut hyvän työtiimin lisäksi terveellä tavalla rento kaveriporukka, joskin jokaisella on myös omat kaveripiirinsä. Bassossa on kuule pyörinyt niin värikästä porukkaa, että siinä mielessä kenellä tahansa on mahdollisuus päästä tänne töihin. Pääasia, että motivaatio, into, luovuus ja perusasiat ovat kunnossa. Täällä on ainakin helvetin hauskaa tehdä töitä. Eroaa perustoimistomeiningistä aika hyvin. Liksa on tietty susipaska, joten rikastuminen mielessä Bassolle ei kannata tulla.

Redrum-187: Koska teette Basso-lehteen kattavan katsauksen suomenkielisista sivustoista, jotka pitää täälä pimeässä maassa Suomalaista urbaania musiikkikulttuuria yllä?

Tämä on ollut mietinnässä jo pitkään, mutta ei olla saatu sitä realisoitua. Nyt kaikilla hyvillä kirjoittajilla ja toimittajanaluilla onkin hyvä mahdollisuus lähettää Bassolle aiheesta juttunäyte tai ehdotuksia.

Redrum-187: Olen tässä joskus miettinyt, kun vaimo valittaa (ihan aiheesta) että vietän liikaa aikaa koneella juttuja ym. sälää sivuille näpytellen/organisoiden, että paljonko tulee Basso Magazinen päätoimittajalla työtunteja viikossa?

Tämä ei ole enää työtä, vaan puhtaasti elämäntapa. Jos tämän mieltäisi työksi, niin akut loppuisivat hyvin nopeasti mielipuolisten työtuntien ja umpisurkean liksan takia. Mä tykkään sen verran paljon tästä hommasta, kulttuurista ja mukana pyörivistä ihmisistä, että itse asiassa ylimääräiset duunit, yömyöhään toimistolla istumiset, laiminlyödyt palkat eivät paljon vaakakupissa kokonaisuutta ajatellen paina. Ehkä tämän voisi mieltää jonkin asteiseksi extreme-harrastukseksi, josta saa hyvät rushit.

Redrum-187: Loppuun tässä vielä hyvä mahdollisuus mainostaa gangsta-räpin ystäville ja muillekkin mahdollisesti mielenkiintoista Basso median ohjelmistoa... Mitä kannattaa tsekata jos on kiinnostunut aiheesta tai onko jotain muuta mitä haluat erityisesti suositella sivustomme lukijoille?

Suosittelen lämpimästi Tipa Hiihtopipon ja Lauri Kavalluksen vetämää 3rd Rail Musicia sekä maailman ainoata urheilun ja gangstarapin erikoisohjelma Killing & Pimpingiä. Boulevard Radio tarjoaa hieman tuoreempaa soundia, mutta liikkuu myös juurilla. Kuunnelkaa, ja lähettäkää tekijöille palautetta tekstariviesteillä, meilitse tai vaikka nykäisemällä hihasta kapakassa. Mä voin sanoa, että tekijät oikeasti arvostavat todella korkealle kaikkea palautetta, ja saavat virtaa siitä kehittää ohjelmaa edelleen. Ja jos haluatte tehdä levyarvioita (myös gangsta) Basson sivuille, niin ei muuta kuin koodia vain.

Redrum-187: Viimeiseksi vielä tietenkin terveiset sivustomme lukijoille?!

Paljon lämpöä ja hatun nosto niin sivuston lukijoille kuin tekijöille. Mun mielestä on tärkeää, että tämän kulttuurin saralla on eri tekijöitä ja ihmisiä, jotka haluavat antaa omalta osaltaan panoksensa laajempaan kuvaan. Aikakautena, jolloin kaikki merkittävät mediat ja isot tekijät ovat karkeasti ottaen kansainvälisten suuryritysten hallussa, on pienistä piiristä nousevien yksittäisten tekijöiden rooli entistä tärkeämpi, kun tehdään omista lähtökohdista lähtevää suomalaista kulttuuria. Jatkakaa hyvää työtä.

Kiitoksia Jan Zapasnikille haastattelusta!

                                                                                Joonas Aromaa