Haastattelussa Laiska Leppone



Redrum-187: Tervehdys Laiska Leppone! mitenkäs on Vaasan taiteiden yö maistunut tähän asti? Ei ole vielä kovin montaa tuntia alla, mutta miltä kaupunki vaikuttaa?

Laiska Leppone: Kaupunki vaikuttaa huurteiselta ja maalliselta. Toivottavasti ei samanlaiselta kuin aikaisemmilla kerroilla. Ei siitä enempää… haha.

Redrum-187: Eli ei ole ihan ensimmäinen kerta Vaasassa. Mä elin siinä käsityksessä, että tää olis jätkän eka kerta kaupungissa. Mitäs täällä on aikaisemmin duunailtu?

Laiska Leppone: Club25:n pärähtävät sessiot, niitä on ollu pariin otteeseen. Maduon kanssa ja Ässää… samaan aikaan ollu keikalla niiden kanssa. Meininki on ollu semi sekavaa kautta vitun katastrofaalista, mutta jotta pysytään gangsta rapin sfääreissä, niin eihän tänne nyt mitään mehua tultukaan juomaan, haha. Rehtiä meininkiä.

Redrum-187: Noniin, niinhän se olikin. Sinulta tuli aiemmin kesällä uusi albumi nimeltä HuudiBoogie. Mikä on fiilis lätystä näin jälkikäteen? Vieläkö kelpaa itse artistillekin?

Laiska Leppone: Mä väsäsin sitä kaksi ja puoli vuotta. Laiska Lepposen tekniikka vääntää biittejä on esimerkiksi semmonen mihin sisältyy miksauspoltiikkakin, että kun mä saan jonkun luupin/setin nauhotettua sisään, mä meen sohvalle makaamaan ja jos mä pystyn nukahtamaan siihen, niin sit se on hyvin miksattu. Mut niin kauan ku mä joudun nouseen ylös, niin väännetään ja käännetään ruuvia. Levyn valmistumisen jälkeen mä en halunnu ite kuunnella sitä yhtään. Mä pidin siitä varmaan pari kuukautta taukoa. Tietysti keikat siihen, mutta nyt se alkaa taas maistuun siitä, että kai se ihan hyvä tekele on.

Redrum-187: Omasta mielestäni HuudiBoogiella ollaan menty monta askelta eteenpäin edellisistä julkaisuistasi. Mistä luulet näin suuren positiivisen harppauksen johtuvan? Onko Laiska ollut ahkerana studiossa vai sattuiko tällä levyllä vaan kaikki natsaamaan kohdalleen?

Laiska Leppone: Mä luulen, että ku sitä teki niin kauan ja hinkkas, niin se jälki näkyy myös siinä. Että ei sitä tehty vaan silleen, et tossa biitti ja kirjotetaan räpit, vaan niitä on muutettu helvetin monta kertaa ja hinkattua, lisätty jotain biitteihin ja otettu pois. Faija sano, että älä roiski niitä sanoja niin helvetisti siihen, vaan niin että joka läpästä saa selvää. Se kuulostaa kuitenkin aina paremmalta. Kai se sit kuulostaaki. Ohan se letkee.

Redrum-187: Mitäs on seuraavaksi mielessä musiikkirintamalla? joko uusia projekteja on suunnitteilla tai peräti tekeillä?

Laiska Leppone: No kai sitä syssymmällä aletaan vääntään taas uutta. Ukot haluais tehdä meikälle nyt livebändin Turengissa ja lähetään kokeileen miltä se kuulostaa. Jos se kuulostaa letkeeltä, niin lähetään työstään. Jos se kuulosta paskalta, niin jätetään se siihen, ettei sitä aleta sit turhaan vääntään sen enempää, että pakko saada livebändi. Jos se kuulostaa hyvältä, niin seuraavaks sitte semmonen.

Redrum-187: HuudiBoogie julkaistiin Firma Recordsin kautta edellisen ”Sananlaskuja” albumin tapaan. Kuinka olet aikoinaan päätynyt julkaisemaan levysi juuri Firman kautta?

Laiska Leppone: Mä oon ollu mukana 2000-luvun alusta milloin äijät sitä bygäs, Lasse K ja Ile idästä. Mä oon siinä härvänny messissä, poltellu bangoo ja juonu päätäni paskaks. Onneks päässy moisista päihteistä eroon lukuun ottamatta kaljaa ja viinaa, eli pilvee en oo enää smoukannu, mikä on itse asiassa helvetin hauska. Kaikki tulee aina tarjoomaan mulle pilvee ihan vitusti. Kuunnelkaa se levy. Mä en suosi missään vaiheessa sitä pilveä, vaan kerron mitä mulle on tapahtunu, ku mä oon hitsannu sitä.

Niin… mikä se kysymys olikaan, haha… Niin Firma Records on se 2000-luvun meininki jolloin piti alkaa hehkuttaa jotain omaa paskaa. Kaikilla räppäreillä pitää olla joku helvetin labeli mitä hehkuttaa. Firma on semmonen. Se on saatanan sekava posse. Jotkut on skarpannu helvetisti, aikuistunut niin ku pitääkin. Toiset toisella tavalla ja toiset toisella tavalla, mutta ei tää nyt ihan katastrofaaliselta näytä. Ehkä meistäkin tulee vielä perheenisiä ja muuta vastaavaa sankaria ettei tarvi hävetä.

Redrum-187: Olet käsittääkseni keikkaillut paljon myös Joku Roti Records jätkien kanssa ja Hane on tunnetusti kunnianhimoinen bisnesmies. Onko Hane yrittänyt jo kaapata teikäläistä heidän talliinsa?

Laiska Leppone: Mä luulen, että nyt kun mä painan ite 90 kiloo ja Hane on laihtunu, niin se ei voi ottaa mua sinne, koska se haluaa aina olla se ”Big Don”. Ei mä luulen, että Hane arvostaa Firma Recordsin tuotantoo ja toimintaa ihan omanaan. Joku Roti Records yhteistyöhön päädyttiin silloin kun Hane täytti 30-vuotta ja Firma Recordsin manageri sai jotain kautta ketkuiltua meidät sinne sen privaattijuhliin.

Joku Roti Records on täynnä ihan saatanan mahtavia tyyppejä. Vois kuvitella, että ne on turenkilaisia, ku ne on niin lepposia. Niitten kanssa natsas samantien meiningit. Siinä ei tarvi esittää yhtään mitään. Ne jätkät on omana itsenänsä ja me saatiin olla omana itsenämme ku tutustuttiin. Sen kautta oli helppo tulla juttuun ja sit kai ne Hane ja Sipedi diggaas niin paljo meidän toiminnasta siihen aikaan. Me esitettiin intressejä, että saadaanko tulla lämppäämään ja ne otti meidät sitte mukaan siitä.

Redrum-187: Mulla olikin toi seuraava kysymys, että kuinka ylipäätänsä olet ajautunut niin hyviin väleihin Joku Roti porukan kanssa ja että minkälaista yhteistä historiaa teillä on, mutta se tais nyt tullakin jo aika hyvin tossa edellisessä vastauksessa. Haluatko sä vielä täydentää jotain siihen?

Laiska Leppone: Joku Roti Recordsille vaan helvetin isoo kättä mun mielestä ja jatkakaa samaan malliin. Se on kuitenkin suomalaisen räpin kulmakiviä kantava levy-yhtiö.

Redrum-187: Sitten ajankohtaiseen aiheeseen… Mitäs Lasse K:lle on tapahtunut? Mies ilmeisesti kääntynyt muslimiksi ja lopettanut musanteonkin. Tuli pienenä yllätyksenä ainakin allekirjoittaneelle.

Laiska Leppone: No Lasse K:n viime levyn, Katupaskaa, jälkeen mä en oo kauheesti ollut ukon kanssa tekemisissä. Onhan se nyt pitkän aikaan häärännyt tosta jos sitä sen tuotantoo kuuntelee. Onhan se nyt saatanan sekavaa se koko platta. Savusta meininkiä, säätöä ja se on sitä mitä Lasse on elänyt. Nyt se on faija ja sillä on vaimo. Niin ku puhuin tosta aikuistumisesta, niin se menee vähän radikaalimman läpän kautta näköjään. Mikä mä oon siihen sanomaan… Arvostusta sille jos se auttaa sen pysymään poissa härväyksestä ja muusta paskasta. Mulla on semmonen fiilis, että kyllä me tullaan vielä kuulemaan Lassee jossain vaiheessa räpin muodossa, mutta lyriikat tulee oleen varmaan aika erilaista kamaa. En tiedä… Odotan itekki aika vitun mielenkiinnolla, että mitä sieltä tulee.

Redrum-187: Et siis usko siis, että kyseessä on mikään hetken mielijohde, vaan hän pitäytyy tässä kyseissä agendassaan, että tää ei ole mikään hetkellinen läppä?

Laiska Leppone: En mä usko. Lasse on niin helvetin tunteellinen äijä. Kun se tekee jotain, niin se sitte saatana pysyy siinä. Puhuttiin sitte säädöistä, räpäytyksestä tai mistä tahansa härväyksestä. Se nyt ottanu vähän erilaisen elämän mallin nytten, että kyllä mä uskon et se pitää sen. Ei tällä oo mitään tekemistä minkään hetkellisen homman kanssa. Se on nyt tämmöistä tänään.

Redrum-187: Olet kotoisin Turengista. Kuinka Turengissa voi eksyä mikin varteen ja räppäämään? Turengissa tuskin kuitenkaan elää mikään hirveän iso asiasta kiinnostunut porukka. Eli lyhyesti: Kuinka räppäyshommat lähtivät kohdallasi liikkeelle?

Laiska Leppone: Graffameiningit alko vuonna 1997 ja silloin kaveri muutti Helsinkiin ja mä lähin sinne Turenkilaisissa kledjuissa siihen aikaan, olin siis ylä-asteella. Oltiin menossa Lepakon discoon. Se sano, että mä en lähe teidän kanssa mihinkään, jos et paa tätä hupparia päälle. Taustalla soi Cypress Hillin Wanna Get High ja Bow Down Westside Connectiolta ja 20 Dollars To My Name Snoopilta. Mä olin sillai, et mitä vittua, mut ei tässä mitään. No päästään junaan sisään ja konnari käy siinä ja hakee tiketit ja lähtee pois. Siinä vaihees kaveri sanoo, että nyt ei näy konnaria vähään aikaan ja vetää capin esiin. Vetää sen vaunun sisältä puoliks paskaks ja heitti mulle capin, että kokeile. Mä en ollu tagannu ikinä. Töhrään siihen ikkunaan jotain vitun rumaa. Jäädään pois jollain seuraavista asemista ja jatkettiin siitä eteenpäin lepakkoon, missä jengi breikkailee rytmimusiikkia. Tullaan sinä iltana takasin sillä samaisella vaunulla mikä on töherretty ihan paskaks. Kuosi päällä ja hyvä fiilis.

Vittu mä tuun Turenkiin ylä-asteelle takas, niin mun Levikset on puoliperseessä. Mulla on reppu, jonka takana on dekki. Mulla on kassumankka missä soi räppi. Natsit nostaa mut samantien seinään ja sitä jatku pitkän aikaa. Minkä takia mä jatkoin tätä saatanan toimintaa? En tiedä. Turengis on ollu helvetin vahva skedekulttuuri aina ja graffiti ollu jossain määrin helvetin kovaa, mut räpistä ei ollu tietoakaan. 99 kirjotin ekat riimit ja mut naurettiin puihin. En ihmettele, koska räppien taso oli kusista. Nyt on keikka Turengissa, niin se mesta on täynnä, että kyl siellä meiningit on muuttunut.

Redrum-187: HuudiBoogien tuotannosta paistaa läpi aika vahvat gangsta-rap vaikutteet, vinkunat ja pörinät pauhaa. Pakko kysyä, että minkälaista musiikkia stereoissasi soi kotona?

Laiska Leppone: Mä oon kusinen äijä haisteleen mitään uusia räppijuttuja ellei sitte joku tuo sitä mulle käteen ja sano että  kuuntele tää. Mä kuuntelen enemmän sitä vanhaa ysäri kamaa. Nate Doggin soundit, instrumentaalinakin pystyy, Warren G… siis niin semmoista peruskaura paskaa ku olla ja voi. Tietysti Texas kamaa, South meininkejä, sieltä löytyy jotain. Three 6 Mafian vanhat kamat oli helvetin hyvää meininkiä. Nykyään täyttä spedeilyä, niin ku kaikki muutki ton aikaset meiningit. Harvat tekee enää sitä ”vanhaa hyvää”. Yllättävän monet on lähteny siihen tän päivän soundiin. Etenkin tähän vitun autotune paskaan, mikä on ihan uskomatonta. Vittu! Hahaha…

Redrum-187: No mutta mä luulen, että meidän lukijat on aika pitkälti samaa mieltä. Seuraatko itse suomirap genreä kuinka aktiivisesti? Mitä mieltä olet meiningistä tänä päivänä?

Laiska Leppone: Tänä päivänä Suomesta tulee mun mielestä ihan saatanasti hyvää meininkiä. Diggailen ihan helvetisti monia artisteja. Mä voin luetella ihan helvetillisen listan. Etenki OG Ikonen, mahtavaa meininkiä, Adebizi ja Konna, niillä on omaa tyyliä ja sitä rehtiä meininkiä, Jontti ja Shaka, vanhat RK:t, Reilukerho, Olari yleisesti, lappipaska, Tampere, Tapani Kansalainen, Levil, Huoh… Näitä on niin helvetisti, Olavi Punasilmän levystä tulee vitun kova. Se on todellakin se suomiräpin Tom Waits. Raspisempaa soundia ei voi löytää.

Ihan helvetistihän noita on… Sitten vastapainona siihen tulee ihan vitun kusista paskaa. Kaikista eniten naurattaa tää, että mitä Redrumin sivuillaki on ollut, et jengi tekee vielä videoitaki niihin. Siis jengiä kiinnostaa enemmän niin ku promokuvat, vitun uudet vaatteet, kunhan näyttää hyvältä, Cheekki lasit ja musa on semmosta mitä mä tein vuonna 99, ku mä en ollu edes kirjottanu ekaa riimiä eli kusista. Erittäin kusista. Heittäkää ne vaatteet ja menkää Tarjoustaloon. Ostakaa halvat lenkkarit, flanut ja yrittäkää miellyttää jengiä teidän räpeillä. Ei teidän vaatteilla.

Redrum-187: Hyviä tekijöitä löytyy nykyään tosiaan paljon Suomesta. Ihan erilailla kuin muutama vuosi sitten. Cheek on myynyt aika hyvin uusimman levynsä kanssa. Menisitkö seuraavalle feattamaan jos pyydettäisiin? Se tois varmasti esim. hyvin näkyvyyttä, nimee jne. Haluan vastauksen perusteluineen.

Laiska Leppone: Tottakai menisin. Mä oon aina halunnu tietää miltä tuntuu ottaa liian paljon ulostuslääkettä ja mikittää se. Semmonen 16 tahtia tätä settiä, kun molemmista päistä tulee paskaa ja laattaa. Mun mielestä se olis hieno featti. Haha…

Redrum-187: Tyhjentävä vastaus kyllä, ei tähän voi oikein sanoo mitään… haha. Missäs sinua voi kuulla seuraavan kerran levyllä? Jotain featteja muiden levyille tulossa & tiedossa?

Laiska Leppone: No Olavi Punasilmältä tietenkin tulee uus platta, Tapani Kansalaiselta missä mä oon messissä, Levililtä, mikä julkastaan Firman kautta. Muita sovittuja ei olekaan sitte.

Redrum-187: Lopuksi haastatteluidemme tapaan vielä tietysti vapaa sana ja ehkä jotain terveisiä myös Redrum-187:n lukijoille?

Laiska Leppone: Terveisiä ku saa kerrankin lähettää, niin ei tuu mitään mieleen. Pitää sitte keksiä jotain. Pitäis varmaan kehittää joku opettavainen meininki tähän… Eläkää vetäkö piriä! Se on rumaa, se on tosi rumaa. Kuka haluaa oikeasti suudella semmoista naista, jolla ei oo hampaita? Terveisiä! Haha…

www.myspace.com/biglazyshit
www.myspace.com/firmarecords
Keskustele HuudiBoogie -levystä Redrum-187:n foorumeilla täällä.

                                                                                     Haastattelija: Joonas Aromaa

HUOM! Uutisten kommentointi systeemi on muuttunut. Lue tarkemmat ohjeet
foorumeiltamme.

Jätä kommentti