Haastattelussa Edorf

Haastattelussa Edorf

Gastropub Sohossa soi house. Arki-ilta ja ulkona paukkuva pakkanen ovat verottaneet asiakaskuntaa sillä seurauksella, että kotoisasta brittitunnelmasta nauttivat vain muutamat vakioseurueet. Tiskillä norkoilee hahmo, joka naljailee vallitsevasta musiikkilinjauksesta henkilökunnalle kädessään kannullinen kaljaa. Hän on Tampereelle vuonna 2007 paennut Erik Ingebrigtsen, artistinimeltään Edorf. Redrum-187 tenttasi 20 kysymystä esikoislevynsä julkaisua valmistelevalta riimittelijältä.

TEKNIIKKA ENNEN SISÄLTÖÄ

Redrum-187: Dome Karukosken ohjaustyö ”Napapiirin sankarit” palkittiin hiljattain neljällä Jussi-patsaalla. Joko leffa on tirkistelty läpi?

Edorf: Joo, se oli ihan hyvä veijarikomedia. Varsinkin jos leikataan Jasper Pääkkösen osuudet pois mielestä. Kristus että minä kiemurtelin epämukavasti tuolissani, kun se alun monologi lähti käyntiin! En ole ikinä kuullu lapin murretta puhuttavan niin kuvottavan kuuloisesti. Ne kaks muuta pääosanesittäjää oli hyvin lappilaisen olosia kavereita.

Redrum-187: Elokuva sijoittuu Lappiin ja erityisesti aution oloiseen kylään, josta tuntuu olevan satojen kilometrien matka kaikkialle. Näetkö fiktiivisessä tapahtumapaikassa yhtymäkohtia omaan kotikuntaasi Ivaloon?

Edorf: Ennen kuin saatiin kolme liikenneympyrää Ivaloon, niin se oli käytännössä yks 20 metriä leveä tie joka kulki koko kylän läpi. Saatanan rumia tasakattosia, neuvostotyylisiä rakennuksia ja kaks – kolme baaria. Aika ankea kylä. Kauniimpaa on sen ulkopuolella. Osaltani syytän ja kiitän Ivaloa siitä miltä musiikkini kuulostaa. Rakastan paikkaa syvästi, mutten haluaisi enää asua siellä.

Redrum-187: Missä vaiheessa rap löysi tiensä moisille leveysasteille ja teikäläisen levyhyllyyn?

Edorf: 1990-luvun lopulla. Malmin Jaakko eli Cryptic Visions –tuotantoryhmän toinen osapuoli luukutti muiden bändien ohella Cypress Hilliä ja Wu-Tang Clania hirviät määrät. Siihen asti olin kuunnellut pelkästään Metallicaa. Itse asiassa syytän myös huonoja kitaransoittotaitojani siitä, että oon rämpyttäny pelkkää Master of Puppetsia koko ikäni. Seremoniamestaria meikä kuunteli aivan saatanasti. Laskin siltä aina, että montako kertaa se pysty rimmaamaan peräkkäin.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen alettiin kirjoittamaan riimejä Nit Langin (Ambassa) kanssa, joka opetti mulle mitä on multiriimit ja innosti genren teknisiin hienouksiin. Kilpailtiin siitä kumpi saa kehitettyä biiseihin ihmeellisempiä rakenteita. ”Tässä tulee ensimmäiset kaks tahtia, niiden tavut rimmaa niinkö takaperin seuraavassa kahessa tahissa”. Niistä kokeiluista muodostui sellainen kikkailun halu. Nykyään haluan panostaa sisältöön, mutta tavallaan alkaa olla jo verissä se, että räpissä pitää olla leikittelyä ja näyttämistä.

Redrum-187: Pidit siis tekniikkaa aluksi korkeammassa arvossa kuin sisältöä?

Edorf: Selkeesti. Oli hirvittävän tärkeää kikkailla riimien muodoilla. Siitä on tavallaan kehittynyt runko, mikä ei näy enää ainoastaan riimien vaan myös kappaleiden rakenteissa. Jos uskallan, niin tulevaisuudessa kikkailen ja progeilen entistäkin enemmän.

Redrum-187: Millaisia keikkapaikkoja neljän tuhannen asukkaan Ivaloon mahtui?

Edorf: Itse järjestimme FAM016-nimisen tapahtuman Ivalon urheilutalolla, mutta ei siellä oikein muuten ikinä. Kerran oltiin Hotelli Ivalossa ja muutamaan otteeseen jossain vasemmistoliiton tapahtumassa. Ja tietysti koulun joulujuhlissa esitettiin äärimmäisen sopimaton kappale Valkea joulu. Kerran oli keikka myös Mikkalin (Amoc) kanssa. Mie muistan vieläkin sen vitutuksen, kun meille oltiin luotu kyseiselle illalle nimikkoshotit / -drinkit. Mikkalilla oli jotain oikein jämäkkää viinashottia, mutta meikän drinkissä… siinä oli mustikkalikööriä ja kermavaahtoa. Voi vittu!

COUNTRYA JA RÄPPIMOUHOUSTA – NE MUUT PROJEKTIT

Redrum-187: Olet alusta alkaen vaikuttanut sooloilujesi ohella useissa eri kokoonpanoissa. Mitkä projektit ovat tällä hetkellä aktiivisia?

Edorf: Country-porukka Hobo News on ainakin semiaktiivinen, sillä meillä on kolme – neljä keikkaa vodessa. Tosi mukavaa vastapainoa kaikelle räppimouhoamiselle. Hane (Hannibal) on leadilaulaja, mie soittelen kitaraa ja laulelen taustoja, Ilari (Autio) soittaa bassoa, Jussi (Suonikko) mandoliinia, Tykopaatti on rummuissa, Quitzi kitaran äärellä ja sitten meillä on mm. Seittemässä Seinähullussa Veljeksessä sekä Voimaryhmässä soittava Jarno Laaksonen viulussa. Sellainen kokoonpano, jolla tulee hiki treeneissä. Lisäksi on tietenkin tuo Joku Roti Mafia.

Redrum-187: Missä vaiheessa Mafian huhuttu levy etenee?

Edorf: Meillä on jotain vähän eri porukoilla tehtyjä biisiaihioita kasassa. Tällä hetkellä ootetaan sitä, että Tapani Kansalainen kotiutuu takaisin Kaakkois-Aasiasta toukokuun lopulla. Siinä on niin pirusti porukkaa, että kaikkia jäseniä on vaikeaa saada samaan aikaan studiolle.

Redrum-187: Guerra Norte? Härmälän Tyyli? Muinaiset?

Edorf: Joo, Härmälän Tyyli on myös elossa. Toinen jäsen J-P ovela muutti Turkuun, mutta ollaan tehty uudelle levylle silti neljä biisiä. In your face –meininkiä. Guerra Norten kanssa ei olla oikeastaan ikinä suunniteltukaan mitään levyntekoa. Muinaiset oli aktiivinen yhen kesän vuonna 2006, jolloin me tehtiin käytännössä levyllisen verran tavaraa. Sittemmin ollaan levittäydytty ympäri Suomea. Olis kyllä pirun mukavaa tehä uutta materiaalia.

Redrum-187: Millaisia muistoja kesän 2006 äänityksistä on jäänyt mieleen?

Edorf: J-P Ovela aka Muinaiset-yhtyeen Nimetön Muukalainen asui tuolloin Kettukoskella 20 kilometrin päässä Inarista. Hänen keskellä metsää sijainneen omakotitalonsa pihalla oli sauna, jossa väännettiin räppiä yöt ja päivät koko kesän ajan. Siellä tein mm. ”Näkijä” EP:n sekä ”Synninpäästö”-nettijulkaisun. Kun muut sammui niin mie jäin joskus viiden aikaan yöllä helvetin päissäni nauhoituskoppiin. Joskus nukuinkin siellä, vaikka ei ollu lämmitystä. Miksailin, äänittelin ja kokeilin kaikkia hämäriä studiosäätöjä. Mahtavaa, kun oli yks sellainen paikka missä pystyi tekemään vaan sitä räppiä eikä muuta maailmaa ollut olemassa.



EDORF JA YÖN ELONKORJUU

Redrum-u187: Debyyttisoolosi ”Yön elonkorjuu” julkaistaan ensi viikolla Joku Roti Recordsin kautta. Albumia on kuitenkin työstetty jo pidemmähkö aikaa, joten mitkä seikat ovat jarruttaneet  levyn valmistumista?

Edorf: Varmaan sellainen yleinen laiskuus ja oikean julkaisutahon löytäminen. Kaikki biisit tuolle levylle on käytännössä kirjoitettu vuosien 2006 – 2008 välillä. Levy on ollut valmiina jo kolmisen vuotta, mutta jotenkin ei oo vaan saanut aikaiseksi muiden puuhasteluiden ohella. Oikeastaan vasta nyt olin valmis tekemään tämän. Kun kuuntelee joitain vanhoja demoja, niin oma laulu- ja räppiääni on niissä vähän sellainen… ei ehkä keskenkasvuinen, mutta tukkoinen. Nyt kun on tehnyt enemmän keikkojakin, niin ääni alkaa olla siinä kunnossa, että levynkin kehtaa vihdoin julkaista.

Redrum-187: Onko kaikki biititkin tehty vuosien 2006 – 2008 välillä?

Edorf: Joo, sillä välillä oon nuo kaikki biitit saanu. Jälkeenpäin on vaan lisätty soittimia päälle ja Juan (Muteniac) on muokannut taustoja vastaamaan hänen korkeita nykypäivän standardejaan. Lopuksi niitä sovitettiin Ilarin ja Jussin kanssa studiolla.

Redrum-187: Olet tehnyt paljon yhteistyötä tuottaja Juan Muteniacin kanssa ja valtaosa ensimmäisen pitkäsoittosi sävellyksistä on niin ikään hänen käsialaansa. Mikä Juanin biiteissä kiehtoo?

Edorf: Oikeastaan jo ensimmäisissä Juholta saamissani biiteissä oli ne vahvat melodiat, jotka innoittivat tekemään tunnelmabiisejä. Hän on myös kannustanut mua laulamaan enemmän. Muuten tekisin varmaan pelkkiä räppikertsejä edelleen. Toinen asia mistä tykkään pirusti on Juhon rumpusoundi. Itärannikon ryskettä. Vaikka biiteissä on vahvat melodiat, niin silti se saa rumpuihin ihan älyttömästi poweria. Se osaa tehä monipuolisesti sekä bängereitä että tunnelmallisia taustoja. Juho on kuitenkin tehnyt musiikkia koko ikänsä, joten sen kuulee myös biiteistä. Se ei tyydy säkeistöluuppiin ja kertsiin, vaan haluaa oikeasti etsiä erilaisia toteutustapoja.

Redrum-187: Levyn ensimmäinen näytebiisi Jälkiä olemassaolosta on kaikkine livesoittimineen suorastaan eeppinen raita. Ovatko muutkin kappaleet yhtä isoja kokonaisuuksia?

Edorf: Se on varmaan massiivisimmasta päästä eli siinä on eniten sovitettu erilaisia soittimia. Viulua, mandoliinia, saksofonia ja pari heleää taustalaulua tukemassa omaa ääntäni. Olen pyrkinyt vähän sellaiseen epiikkaan kaikkien biisien kohdalla. Muinaiset-projektissa räpättiin aikoinaan H.P. Lovecraftin ja Jedi Mind Tricksin inspiroimina tällaisten pahojen jumalolentojen näkökulmasta. Ehkä tässä meikän levyllä pääosassa on se ihminen, johon tämä jumalolentojen selittämätön väkivalta kohidstuu.

Redrum-187: Redrum-187.comin artistihaastatteluissa materiaaliasi on kuvailtu mm. proge-taituroinniksi (Soppa 17.11.2007) ja runolliseksi (Hannibal 2.11.2010). Miten itse kuvailisit uutta levyäsi?

Edorf: Mun on hirveän vaikeaa kuvailla varsinkaan omia lyriikoitani. On siellä yksi tällainen aika progehko biisi eli päivitetty versio kappaleesta Raatojen varjot. Siinä taitaa olla yhteensä 16 tahtia räppiä koko neljän minuutin biisissä, muutoin aikamoista maalailua. Olen halunnut kokeilla omia rajojani varsinkin kun tuo räppi on sellaista musiikkia, että se taipuu vaikka mihin.

Redrum-187: Haluatko avartaa pitkäsoitollä käsiteltäviä aiheita vielä tarkemmin?

Edorf: Jos itekin tietäisin mistä niissä kerrotaan, niin paljastaisin heti. Levy on kokoelma yöajan melankolisia tunnelmia. Biiseissä ei ole oikein sellaista kerronnallista yhteyttä eikä kronologista jatkumoa. Härmälän Tyylissä ja feateissa on helppo kirjoittaa tyylillä ”tässä biisissä on tämä aihe ja muista aiheista ei kerrota”. Omissa kappaleissani en päätä etukäteen, että nyt kirjoitan ihmisen kamppailusta yhteiskunnan taantumuksen pyörteissä.

Haluan musiikkini olevan sellaista jatkuvaa mielikuvien ja tunteiden ryöppyä. Jos laulan ruumiiden keskellä nukkuvasta lapsesta, jokaisella kuuntelijalla tulee samantyyppinen olo, mutta ei kuitenkaan täsmälleen sama fiilis kuin minulla. En halua tällä levyllä kertoa ihmisille asioita itsestäni, vaan haluan saada heidät tuntemaan. Yhdessäkään biisissä ei ole yhtä kiinteää / selkeää aihetta eikä musiikki ole tiettyyn aikaan sidottua.

Redrum-187: Onko suomenkielinen rap jo niin pitkällä, ettei enää edes tarvita itsestään selvää puskemista?

Edorf: Ehdottomasti. Nyt on jo monta mahtavaa sen tyyppistä levyä. Kuuntelijat alkavat olla jo niin harjaantuneita räpin saralla, ettei heille tarvitse selittää asioita valmiiksi.

Redrum-187: Kokeneena artistina olisit saanut ns. kenet tahansa vierailemaan debyytillesi. Monien yllätykseksi biisilistalta ei löydy edes Joku Rotin kollegoita, vaan ainoastaan Ironface (Roitown INK) ja Jone Two (Northside Posse). Miksi juuri he?

Edorf: Jätkät oli just siellä sessioissa kesällä 2006 J-P:n kämpillä. Äänitettiin lukemattomia kiljunkatkuisia, surkeita freestylesessareita. He sattuivat olemaan sopivasti paikalla kun levyä tehtiin ja sopivat tuohon tunnelmaan hyvin. Mulla on ollut alusta saaakka sellainen fiilis, etten halua tuohon ketään muita räppäämään kuin nämä kaksi. Molemmilta aivan älyttömän hyvät säkeistöt.

Redrum-187: Debyyttisi upeasta kansitaiteesta on ilmeisesti vastuussa Sami Maununen?

Edorf: Kyllä. Kansissa on muistaakseni 16 – 20 sivua. Sinne on painettu lyriikat ja lähes kaikille biiseille on myös oma visuaalinen ilmeensä. Maunuksen kanssa suunniteltiin hirveiden muistiinpanojen kera kaikkea mitä tehdään kansilehdykkään, mm. piilotettua koodia ja vastaavaa. Sami on jotenkin osannu aina visioida, kun taas ite oon ollu aina kuvataiteellisesti täysin lahjaton.

Redrum-187: Jatkat Joku Roti Recordsin kunniakkaita perinteitä Tykopaatin ja Hannibalin vanavedessä järjestämällä levyjulkkarit pienemmässä pubissa: Nekalan Wanhassa Tapissa.

Edorf: Oltiin Hobo Newsin kanssa siellä keikalla ja täytyy sanoa, että Wanhassa Tapissa oli kyllä parhaat tarjoilut artisteille. Saatiin ruokaa sekä ennen keikkaa että keikan jälkeen, sopivan pieni viihtyisä paikka. Tykkään lähimestoista.

Redrum-187: Millä kokoonpanolla suuntaat keikoille?

Edorf: Minä ja muistitikku. Oon niin tuntematon nimi, ettei keikoista saa tarpeeksi massia.

Edorfin esikoislevy ”Yön elonkorjuu” ilmestyy Joku Roti Recordsin kautta 23. helmikuuta.

Teksti: Mikko Määttänen

Keskustele albumista Redrum-187:n foorumeilla.

Edorf Facebookissa
Painajainen tulesta -musiikkivideo
www.jokurotirecords.com

5 kommenttia artikkeliin “Haastattelussa Edorf”

1005 kirjoitti klo 17.02.2011 20:08:

Hyvä haastis!

migi kirjoitti klo 17.02.2011 21:03:

Piilotettu koodi kansilehdessä? PERKELE

Kivikasvo kirjoitti klo 19.02.2011 12:07:

Mukavaa luettavaa oli!

Dani kirjoitti klo 19.02.2011 14:17:

Propsit haastattelun väsääjille!

Jntch kirjoitti klo 19.02.2011 14:41:

Mukavan laaja kyl.

Jätä kommentti