Haastattelussa R-Syke

Haastattelussa R-Syke

Kuka muistaa vielä R-Syken? Tämä pohjoisessa majaileva moottoriturpa saattaa olla tuttu mm. Korpilaki yhtyeestä tai vaikka Ennätystehdas ohjelmassa tehdystä räppäyksen nopeusennätyksestä. Lisäksi R-Sykeä on voinut kuulla esim. Hanen ja Sopan levyillä tai eri kokoelmilla. Debyyttialbumia saatiin kuitenkin odotella aina toukokuuhun saakka, jolloin mieheltä ilmestyi Unsigned Sybe promolevy. Päätimme tutustua R-Syken ajatustenjuoksuun ja kuulumisiin hieman lähemmin ja hoitaa artistin sivustomme haastatteluun.

Redrum-187: Hei, miten on kesä lähtenyt liikkeelle?

R-Syke: Ihan kivasti. Näillä leveysasteilla on vaan se ikävä puoli, että raksalla useimmiten kesät menevät töissä ja talvella tuijotellaan seiniä. Päinvastainen tilanne olisi helvetin jees.

Redrum-187: Mitä olet puuhaillut viime vuosina, kun sinusta ei ole hetkeen kuulunut mitään?

R-Syke: Ennätystehtailun jälkeen aloin väsäillä soolojuttuja, kun ei saatu Korpilain kanssa oikein mitään valmista silloin aikaiseksi. Suurin osa ajasta on kuitenkin viime vuosina mennyt enemmän kotihommien parissa kuin studiokopissa. Tammikuussa minusta tuli pienen pojan onnellinen isä.

Redrum-187: Onneksi olkoon. Nyt sinulta ilmestyi tosiaan kuitenkin toukokuun alussa pitkään tekeillä ollut soolojulkaisu Unsigned Sybe promolevy. Mihinkäs se lätty oikein jämähti, kun useamman vuoden otti?

R-Syke: Hiljaa hyvä tulee, heh. Senhän piti tosiaan alun perin tulla ulos jo joskus vuoden 2010 loppupuolella, mutta onko tuo ihme jos suomijulkaisu vähän viivästyy? Olisin sen toki jo aikoja sitten laittanut pihalle, mutta työkiireet ja heikot äänitysmahdollisuudet vähän jarrutti prosessin etenemistä.

Redrum-187: Miten kuvailisit itse uutta levyäsi? Mitä kuulijat voivat odottaa siltä?

R-Syke: Ainakin se poikkeaa aiemmista Korpilaki -touhuista jonkin verran. Semmoisia teurastusläppiä ei kynän kärjestä enää tahdo irrota entiseen malliin ja hyvä niin. Kliseisesti sanottuna: kaikelle on aikansa ja paikkansa.

Tuo promo sisältää asenteellista sanoilla kikkailua, punchlineja, kantaa ottavuutta, huumoria ja ranskalaisella korostuksella varustettua perusnaljailua. Ennen kaikkea se on räppilevy, eikä mitään radioaktiivista kuraa. On siinä kanssa niitä nopeita juttuja ja pari henkilökohtaisempaa rallia.

Redrum-187: Oliko helpottavaa saada vihdoin soolomateriaalia julkaistua ja Unsigned Sybe ulos?

R-Syke: Oli se joo. On kai siitä jo pitkälti yli kymmenen vuotta haaveillut, että joskus saisi ihan omankin levyn kansiin. Paskahan siitä tuli, mutta tulipahan tehtyä. Ei vaan sanoisin, että ihan kelvollinen debyytti. Ja tosiaan nyt on rakennettu pohja, miltä ponnistaa. Voinen sanoa, että askel on taas hitusen keveämpi.

Redrum-187: Onko Unsigned Sybe nyt eräänlainen pöydän tyhjennys uuden materiaalin alta eli onko suunnitelmissa julkaista lähitulevaisuudessa uutta musiikkia?

R-Syke: Joo ei meikä ihan vielä ajatellut syrjään siirtyä. Oon jo vähän alustavasti suunnitellut seuraavaa sooloprojektia. Siitä tulee selkeästi hiotumpaa ja harkitumpaa materiaalia. Tarkoitus olisi pelata enemmän omilla vahvuuksilla ja viedä homma sille ”nextille levelille”. Toisaalta jos pyöritellään, niin ärrävikaisten räppäreiden yleinen taso on sen verran kuvottava, että jo se olisi hyvä syy lopettaa räppäilyt. Eipä tarvitsisi olla sen koneiston osanen.

Redrum-187: Onko Korpilaki jo kuopattu projekti? Oletteko vielä yhteydessä toisiinne ja onko ollut mitään puhetta mahdollisesta uudesta Korpilaki materiaalista?

R-Syke: Alkuperäisestä kokoonpanosta ei ole mukana itseni lisäksi enää kuin Scarjalainen (ent. Rajatapaus). Toki ollaan edelleen kaikki original memberit keskenämme tekemisissä, mutta velipojalla ja Rapolla ei vaan enää ne meidän musapuuhastelut napannut. Rumakukka ja Likainen Sielu tuli eräänlaisina täydennysmiehinä messiin parisen vuotta sitten, mutta jälkimmäinen heistä jätti karille ajautuneen paattimme, kun ei saatu saamattomuuttamme kuin yksi biisi ääniteltyä niiden parin vuoden aikana. Meitä on siis nykyään enää kolme.

Ollaan me vähän mietitty josko vielä yritettäisiin saada joku levy aikaiseksi. On meillä ideoita, mutta prosessista tekee hankalan jo pelkästään se, että asutaan kaikki eri puolilla Suomea. Toki edelleen harmittaa, ettei saatu sillä alkuperäisellä porukalla sen EP:n lisäksi muuta ulostettua. Olisi meillä tosin yksi julkaisematon ralli jossain vanhalla studiokoneella lojumassa. Ehkä laitetaan se vielä joskus jakoon.

Redrum-187: Sinua ei ole hirveästi kuultu vierailemassa muiden kotimaisten artistien levyillä erottuvasta ja persoonallisesta otteestasi huolimatta. Oletko tietoisesti jättänyt visiitit vähiin vai lähtisitkö mielelläsi mukaan useampaankin projektiin?

R-Syke: Joo en voi sanoa olleeni mitenkään aktiivinen feattaaja ikinä. Toki mielenkiintoiset projektit kiinnostavat aina, mutta joskus niistäkin joutuu jäämään pois, jos ei vaan yksinkertaisesti aika riitä. Oon kyllä viime vuosina ollut aktiivisempi ja purkittanut useammankin värssyn vierailijan ominaisuudessa. Ne biisit/levyt ovat vaan edelleen julkaisematta.

Redrum-187: Olet tunnettu nopeasta räppäystyylistäsi. Miten siitä oikein tuli alun perin tavaramerkkisi? Oletko aina pyrkinyt tavoitteellisesti räppäämään nopeasti?

R-Syke: Muistan hämärästi sönköttäneeni alaikäisenä jossain kadun kulmassa yhdelle kaverille jotain 16 tahtista värssyä ja se otti sekkarilla aikaa, miten nopeasti pystyn sen vetämään. Se taisi olla joskus vuonna 2000 tai 2001. Ne taisi olla ne alkutahdit. En kyllä silloin vetänyt useinkaan biiseissä mitään pikatahtia, kun ”hitaammat” sanotukset oli huomattavasti helpompia toteuttaa. Oli mulla silti aina oltava enemmän tavuja verseissä kuin muilla. Taisin jopa pari kertaa laskemalla tarkistaa tavujen määrät. Olihan se hölömöö aikaa.

Redrum-187: Sinua on tituleerattu viimeistään Ennätystehdas visiitin jälkeen Suomen nopeimmaksi räppäriksi. Koetko jo, että velvollisuutesi on aina räpätä nopeasti ja onko siitä mahdollisesti muodostunut jo jonkinlainen taakka sinulle?

R-Syke: Kyllä ja ei. Ei multa aiemmin odoteltu mitään nopeita räppejä, kun tosiaan yleensä vedin normitahtiin säkeissä. Vasta oikeastaan sen Ennätystehdas -episodin jälkeen tuntui, ettei oikein muunlainen tavara kelpaa. Keikoilla tyypit seiso ihan zombeina suurimman osan ajasta, kun ei niitä nopeita biisejä ollut kovin montaa esittää. Mutta ei siitä sinänsä mitään taakkaa ole muodostunut, kun tykkään kuitenkin räpätä nopeasti. Itse asiassa mua vähän jopa ärsyttää, etten ole tehnyt enempää doubletime-biisejä. Tähän on kylläkin tulossa muutos.

Redrum-187: Vieläkö asustelet itse pohjoisessa ja miten kotimainen räppi elää tänä päivänä sillä suunnalla?

R-Syke: Joo ei se pako joulumaasta näytä millään onnistuvan. On sitä kyllä moneen otteeseen suunniteltu ja varmaan se pannaan käytäntöön joskus.

Räppihän elää ja voi loppujen lopuksi ihan hyvin täällä. Ei meitä tekijöitä kovin montaa taida olla, mutta laatu on mielestäni ihan kelpo tasolla. Ja se on parasta, että tyylejä on liki yhtä monta kuin tekijää. Miinuksena täytyy mainita se, että täältä perseestä käsin tie on suhteellisen kivinen, jos haluaa isommin lyödä läpi. Eihän se tietenkään mahdotonta ole, esimerkkinä Stepa. En sitten tiedä, johtuuko se pelkästään siitä sijainnista vai olisiko siinä jotain porofobiaa kanssa mukana. Aika piilossahan täällä eletään, niin saa aika isoa meteliä pitää, että joku kuulee ja huomaa. Tai sitten pitää vaan olla pirun kova jätkä.

Redrum-187: Pohjoisen miehenä osannet vastata, että mikä on paras hyttyskarkote kesään?

R-Syke: Ota ohovia, se on hyvä! Meillä päin sitä käytetään myös partaveden sijasta. No joo, heh heh.

Redrum-187: Kiitos haastattelusta R-Syke. Onko loppuun vielä jotain terveisiä lukijoillemme?

R-Syke: Olkaa kiltisti.

 

Toimittanut: Joonas Aromaa

R-Syke Facebookissa.
Keskustele Unsigned Sybe -albumista Redrum-187:n foorumeilla.

Jätä kommentti