Devin The Dude – Suite #420

  • Tyylisuunta:
  • Levy-yhtiö:
  • Julkaistu:
  • Arvosana:
  • Henkilöt:
  • Arvostelija:

Devin The Dude – Suite #420 [2010, Razor & Tie]

01 Cultural Coughee
02 We Get High feat. Odd Squad
03 Still Comin’
04 Pick My Brain
05 That Ain’t Cool
06 I Gotta Ho feat. Tony Mac, Jugg-Mugg & Smit-D
07 What I Be On
08 Ultimate High feat. Smit-D
09 I Can’t Handle It
10 Where Ya At
11 It’s On You feat. Korey-B, Ced-B & Tony Mac
12 People Talk
13 All You Need feat. School-Boy & Alpha-Bet-D
14 Twitta’
15 Funky Lil Freestyle

Devin “The Dude” Copeland, tuo Houstonin hymyilevä hedonisti, julkaisi kuudennen kokopitkänsä osuvasti virallisena savustuspäivänä 20.4.2010.  Miehen suosikkihotellihuoneen numeron mukaan nimetty Suite #420 on letkeän artistin toinen virallinen albumi legendaariselta, joskin huonossa maineessa tällä hetkellä olevalta, Rap-A-Lot –levy-yhtiöltä lähdön jälkeen. Levystä julkaistiin jo aikaisemmin nälkäisimmille Do Not DistHerb –niminen EP, jonka kaikki raidat kuitenkin lopulta päätyivät mukaan myös kokopitkälle. Onko tämä hyvä vai huono asia, riippuu ihan siitä tuliko EP snackinhimoisena ostettua ennen itse albumin julkaisua.

Humoristisista kansista voi jo päätellä, mitä levy todennäköisesti pitää sisällään: Sitä rehellistä, joskin tuttua tarinaa tavallisen kaverin maailmasta, joka pyörii lähinnä ruohon, naisten ja alkoholin ympärillä. Vierailijalistaltakin löytyy lähinnä Devinin omista ryhmistä, kuten Facemobista, Odd Squadista ja kollektiivina toimivasta lähipiiristä Coughee Brothazista tuttuja artisteja. Poiketen edellisten levyjen kaavasta, ei täten ns. ”suuria nimiä” kuulla tällä kertaa yhdelläkään raidalla. Tuotannosta vastaavien joukosta löytyy niin tutumpia nimiä, kuten Mike Dean, Rob Quest sekä herra Copeland itse kuin myös hieman vieraampia napinvääntäjiä kuten Mirawge & Big Baby, Reggie Coby sekä Luster Baker.

Levyn aloittavan laillistamiskysymyksiä herättävän imitaatio-intron jälkeinen Odd Squadin tähdittämä yrtintuoksuinen We Get High on sitä tuttua, turvallista ja laadukasta Deviniä. Irvikissan hymyn omaava veijari tovereineen kertoo kappaleen nimen mukaisesti siitä, kuinka he pyrkivät pääsemään matalan vastakohtaa kuvaavaan olotilaan. Levyn ylivoimaisesti paras raita, humoristisen videon omaava What I Be On, pyöriskelee myös samojen aihepiirien ympärillä. Positiivisen rentoon taustaan räpätty Devinin suosikkiyrtin ylistys-anthem aiheuttaa joka kerta allekirjoittaneessa kevään ensimmäisten auringonsäteiden näkemisen kaltaisen hymy-olotilan, täysin ilman ylimääräisiä mausteita. Kappaleen ei nimittäin tarvitse hävetä herran vanhemman tuotannon rinnalla yhtään. Ruohosta räppäämisen ohella artisti on myös tunnettu tunnelmallisista R&B –kappaleistaan. Suite #420 tarjoaa myös myös tälle saralle uuden timantin. Erinomaisen  g-funkahtavan taustan päälle luriteltu herkkä I Can’t Handle It nimittäin sopii ikävän täyttämiin iltoihin kuin karnevaalihumala Vappuaattoon konsanaan.

Levyn suurimmaksi miinukseksi muodostuvat minimalistiset, paikoittain jopa tylsät taustat. Devin on edelleen terävä, selkeä-ääninen nero omalla alallaan, mutta edes hän ei pysty pelastamaan esimerkiksi Pick My Brainin kaltaisia paikallaan oravanpyörän lailla junnaavia tylsyyksiä. Myös se seikka, että oikeastaan levyä edeltävän EP:n raidat ovat lähes puolet albumin sisällöstä, laskevat pisteitä jonkin verran.

Kaiken kaikkiaan Suite #420 on selkeästi aihepiireiltään Devinmäinen levy. Rapin Dave Chappelle on edelleen hauska, mutta osa vitseistä ei jaksa enää naurattaa. Sen suurimmat ongelmat kuitenkin piilevät taustavalinnoissa, sekä siinä seikassa, että mies on itse tehnyt viisi paljon parempaa tämänkaltaista teosta aikaisemmin. Levy ei missään nimessä ole huono, mutta se tarjoaa kuitenkin liian tasapaksua savua, sisältäen vain muutaman onnekkaan todella päräyttävän ”sattuman”.

Arvosana 3+/5
                                                                                           Dr. Eero S.

Keskustele Devinin albumista Redrum-187:n foorumeilla täällä.
http://www.myspace.com/devinthedude

Jätä kommentti