Huge L – Egotaide

  • Tyylisuunta:
  • Levy-yhtiö:
  • Julkaistu:
  • Arvosana:
  • Henkilöt:
  • Arvostelija:



Huge L – Egotaide

1. Tervetuloa
2. Limited
3. Olemisenmuoto
4. PAMC
5. Lähiö lupiini
6. Puhallettu 25 sekunnissa
7. Autotune
8. Vähän niinku
9. Vaatekappale
10. Pukeudun puhun nukun
11. Qhan vittuilin part2
12. Egolooginen

Huge L:n julkaisutahti ei hidastu vieläkään. Egotaide on tämän vuoden neljäs julkaisu Hugelta, ja erilaisia projekteja on tulossa vielä tänäkin vuonna lisää. Egotaide on niin sanottua tavallista Hugea, jos miehen tuotantoa nyt voi jotenkin lokeroida. Väsyneen monotoninen, mutta silti biiseissä toimiva ääni kertoo samplepohjaisen tuotannon päällä kekseliäitä kielikuvia. Aiheet vaihtelevat laidasta laitaan ja välillä sanoitukset tuntuvat menevän hieman kauaksi alkuperäisestä aiheesta. Meno pysyy kaikesta huolimatta sulavana ja biisit tuntuvat yhtenäiseltä.

Levyn kohokohtia ovat nerokkaasti nimetty Autotune joka keskittyy autoilijoihin ja autoihin ja Vaatekappale joka kertoo ulkonäköön keskittyvistä ihmisistä. Molemmissa biiseissä sanoitukset ja tausta toimivat tämän levyn biiseistä parhaiten ja Hugelle ominaista pientä kuittailua on nautinto kuunnella. Maininnan ansaitsee myös Pukeudun, puhun, nukun. Huge on tässä överiksi vedetyn ironisessa biisissä gangsta. Kaikki asiaan liittyvät kliseet ja itsensä kehumiset käydään läpi. Biittikin nyökyttelee rytmikkäästi 90-luvun alkupuolelle ja kertosäe on nostalgisen konemainen. Tämä on juuri niitä biisejä mitä Hugelta haluaakin kuulla.

Egotaiteella on myös heikkoja kohtia. PAMC ei humoristisista teksteistään huolimatta kanna loppuun asti ja syynä on biitti. Sanoitukset toimivat tässäkin, mutta olisivat kaivanneet alleen jotain nopeatempoisempaa. Lisäksi kertosäe ei toimi vaikka se selvästi onkin tehty kieli poskella. Samoista ongelmista kärsii biisi Vähän niinku. Jälkimmäisessä tosin kertosäe ei ota yhtä paljon korviin. Sanoitukset ovat edelleen nerokkaita heikoissakin biiseissä, mutta kokonaisuus jää uupumaan.

Egotaide ei ole huono levy, vaikka biitit saisivat olla räväkämpiä. Huge on onnistunut leppoisassa meiningissäkin, mutta parhaimillaan hän on nopeiden ja hiukan konemaisten biittien päällä. Flow pääsisi siten myös paremmin oikeuksiinsa. Hitaammissa biiseissä se tuntuu välillä jopa hieman tylsältä. Kokonaisuus ei yllä parhiden Hugen levyjen joukkoon ja jää tunne että Huge pystyisi paljon parempaankin. Egotaide kannattaa tarkastaa jos on miehen muista levyistä pitänyt, mutta ensikertalaiselle suosittelen ennemmin vaikkapa Touchea.

Arvosana 3/5
                                                                                                      I.V
Huge L myspace
www.monsp.com
Keskustele julkaisusta Redrum-187:n foorumeilla täällä.

HUOM! Uutisten kommentointi systeemi on muuttunut. Lue tarkemmat ohjeet foorumeiltamme.

Jätä kommentti