Steen1 – Runoja kontrollihuoneesta

  • Tyylisuunta:
  • Levy-yhtiö:
  • Julkaistu:
  • Arvosana:
  • Henkilöt:
  • Arvostelija:

Steen1 – Runoja kontrollihuoneesta

Intro
Kaapissa on natsi
R.i.p Aids-Timppa ja Mats
Puuhamaa
Kelaa f. Asa
Sananvapauden väärinkäyttäjät f. Pyhimys
Käyttöohje
Mä en ole enää töissä täällä
Muistilappuja
Seitsemän vuotta
Sinä

Steen1
:n kolmas virallinen pitkäsoitto ilmestyi vihdoin maaliskuussa. Pitkä matka on tultu Salaliittoteorian rosoisesta tuotannosta, ja melko suoraviivaisista sanoituksista. Välissä on ollut myös hiotumpi Varasta pomolta ja kaksi EP:tä, jotka lyhyestä pituudestaan huolimatta eivät juuri jää jälkeen virallisista julkaisuista. Kirjankin julkaissut ja televisiossakin nähty Steen on ehtinyt jo moneen paikkaan. Runoja kontrollihuoneesta antaa vaikutelman siitä, että Steen ei halua tehdä samaa asiaa montaa kertaa, ja tietysti hyväkin niin. Tahtilajeilla leikkiminen aiheutti pieniä ennakkoluuloja, mutta rap-musiikkia tämä silti vielä selkeästi on.

Teksteissä liikutaan suunnilleen samoissa aiheissa kuin miehen biiseissä yleensäkin, mutta ote on silti erilainen. Siinä missä Salaliittoteoria käsitteli Steenin omia kokemuksia ja Suomen yhteiskunnan epäkohtia, ja Varasta pomolta katseli asioita jo laajemmalta mittakaavalta, Runoja kontrollihuoneesta tuntuisi ottavan yhtä näistä valta- ja rahakoneiston uhreista olkapäästä kiinni ja ravistelevan hereille. Esimerkiksi Käyttöohje käsittelee sitä miten yhä vähemmän välittäminen ja rakkaus painavat. Puuhamaa ja Kelaa haastavat myös ajattelemaan tätä maata ja systeemiä jonka hyväksi toimit ja joka silti kusettaa aina kun on tilaisuus. Kaapissa on natsi taas käsittelee alati kasvavaa kontrollia ja rajoituksia ja R.I.P Aids-Timppa ja Mats puolestaan pohtii kuuluisuutta ja miten se vaikuttaa ihmisiin. Sananvapauden väärinkäyttäjät ei vedä ihan yhtä överiksi kuin kuvittelin, mutta toimii silti. Levyn loppupuolelta löytyy myös aiheita joita en ole Steenin ennen kuullut koskettavan. Muistilappuja ja Seitsemän vuotta pohtivat kasvamisen ja ajan kulkemisen ihmeitä ja asioiden muuttumista. Levyn päättävä Sinä kertoo yksinkertaisesti rakkaudesta ja rakkauden kohteesta.

Aiheet eivät ole missään nimessä ihan näin yksinkertaisia ja joissain biiseissä olen kuulevinani samoja teemoja. Kuitenkin tekstit ovat muuttuneet paljon jo Varasta pomolta -levyn lyriikoista. Vaikka suurin osa teksteistä avautuu lopulta aika hyvin, osasta ei voi sanoa ihan varmaksi. Toisaalta minulta kesti melko kauan yhdistää Asan kanssa tehdyn Kelaa-biisin Matti ja Seppo oikeisiin henkilöihin, etten ehkä kuitenkaan ole oikea ihminen sanomaan monimutkaisuudesta mitään.

Tuotanto on myös ottanut jopa muutaman askeleen eteenpäin. Suurimmaksi osaksi taustat ovat hitaasti aukeavia ja täynnä kaikenlaista pientä kivaa. Tahtilajikikkailun perusteella odotin nykivää ja vaikeaselkoista tuotantoa, kuten Kelaa-biisissä, mutta kaikki taustat ovat täysin selkeitä, eikä niistä ole kovin vaikea saada kiinni. Puuhamaa oli jonkinlainen yllätys. Sitä voisi ilkeyksissään sanoa edelliseltä pitkäsoitolta löytyvän Kastimerkki-biisin päivitetyksi versioksi, mutta se ei olisi oikein. Bassolinja Puuhamaassa on ehdottomasti mainitsemisen arvoinen ja muutenkin se on mielestäni paras tausta koko levyllä. Rumpukikkailut ja kitara kruunaavat homman. Oikeastaan ainoa asia koko tuotannossa joka jäi oikeasti harmittamaan oli se, ettei musiikkia joka tulee Kelaa-biisin jälkeen käytetty oikeaan biisiin. Kuulostaa nimittäin helvetin hyvältä.

Vaikka levyllä on virallisesti vain yksitoista kappaletta, kappaleiden välistä ja välillä sisältäkin löytyy todella paljon skittejä. Se saa levyn tuntumaan paljon pidemmältä. Skitit ovat suurimmaksi osaksi ihan hyviä, mutta muutamaa ei haluaisi kuulla kuin kerran. Skittien kohokohtana on joko Puuhamaan jälkeen tuleva skitti, joka on oikeastaan puolen minuutin biisi, tai sitten Sananvapauden väärinkäyttäjien jälkeen tuleva pätkä jossa esiintyy Kari Hietalahti.

Yhteenvetona tämä on hitaasti aukeava ja kärjistettyjen sanoituksien kautta pointtinsa perille ajava levy. Skitit joko putoavat tai sitten eivät. Sanoitukset aukeavat hitaasti, mutta taustamusiikit iskevät aivan varmasti.

Arvosana 4/5

www.myspace.com/steenone
http://www.steen1.com
http://www.monsp.com
Keskustele julkaisusta Redrum-187:n sivuilla täällä.
                                                                                                      I.V

Jätä kommentti