Aztra – Kadonneen Aarteen Metsästys

Aztra - Kadonneen Aarteen Metsästys

1. Tuulen Havinaa m. Julma Henri
2. Mitäs siin sit teet
3. Aamu
4. Hetki On Täs m. Anttti
5. Syssymmäl m. Anttti
6. Yössä m. Jontti
7. Sarjakuva
8. Trippaa
9. Jää m. RPK
10. Palvoo Aurinkoo
11. Kristallii

Aztra on täällä taas. Lappeenrannan katujen kasvatti on ehtinyt vakuuttamaan parilla aikaisemmalla soolollaan monet niistä, jotka ovat levyt tajunneet haalia itselleen. Karkauspäivänä julkaistun Kadonneen aarteen metsästys -albumin suhteen odotukset olivat jälleen kovat, sillä Aztran tuotoksissa on ollut mielestäni selkeä noususuhdanne. Ei voida puhua välttämättä niinkään kehittymisestä MC:nä, vaan enemmänkin soundi on muuttunut lähemmäksi omia mieltymyksiä. Edellisen Öis -albumin tapaan myös Kadonneen aarteen metsästys on julkaistu omakustanteena pahvikotelossa.

Olen kehunut aikaisemmin paljon Aztran tuottajanlahjoja ja miehen vahvuus on edelleen mielestäni uniikki soundi, johon on pystytty luomaan hienosti tunnelmaa hieman tavanomaisista länsirannikkovinkunoista poikkeavilla syntikkarevittelyillä. Sama linja jatkuu myös tällä uudella levyllä, joka on tyyliltään ehkä hieman lämpimämpi kuin aikaisemmat teokset. Usvainen ote ja tyyli ovat silti edelleen läsnä ja miehen tuotanto on erittäin helposti tunnistettavaa materiaalia edellä mainituista syistä.

Albumin kantavana teemana on tällä kertaa elämän ihmettely. Omakohtaista pohdintaa riittää siitä mitä elämässä oikeastaan tulisi tehdä ja miten kannattaa aikansa tällä planeetalla käyttää. Aihe on varsin läheinen meille kaikille työssäkäyville ihmisille, joilla ei tunnu olevan aikaa enää juuri mihinkään. Oravanpyörä pyörii ja päivät valuvat hukkaan. Teemoihin on helppo samaistua ja biisien tarinoita ja pohdiskeluja kuuntelee mielellään. Kappaleiden lyyrinen sisältö on Kadonneen aarteen metsästyksellä huomattavasti laadukkaampaa, kuin mitä Aztralta on totuttu aikaisemmin kuulemaan. Ne eivät ole liian raskasta kuunneltavaa, mutta laittavat miettimään mikä se meidän aarre täällä arkisessa elämässä on.

Tasaisen laadukkaan albumin kohokohdiksi voi nostaa monia eri kappaleita, mutta itselleni läheisimmiksi muodostuivat Jontin tähdittämä hauska kertomus iltalenkistä Yössä, joka miellyttää ehkä myös biitiltään eniten. Lisäksi hyvän kertosäkeen omaava Sarjakuva sekä lomalle vievä Palvoo aurinkoo eksyvät soittoon hieman muita biisejä useammin. Toisaalta ensi viikolla tässä listassa voi olla taas kolme eri kappaletta, joka kertoo siitä että heikkoja raitoja ei levylle ole eksynyt – toisaalta kääntöpuolena ei myöskään mitään selkeitä hittejä. Levyn suurin ja ainoa puute onkin oikeastaan se, että siltä ei luultavasti tule jäämään yhtään kappaletta soimaan niin vahvasti päähän, että ne muistaisi vielä kymmenen vuoden päästä.

Kadonneen aarteen metsästys on positiivisessa mielessä erilainen julkaisu, mitä Aztran aikaisemmat platat. Harva artisti pystyy tekemään vastaavan ”uudistamisen” yhtä laadukkaasti, mitä tällä levyllä on onnistuttu. Vaikka albumin soundi ei ole täysin sitä mitä ehkä odotti, niin ei mennyt kauaa kun Kadonneen aarteen metsästys alkoi miellyttää korvaa ja oli hienoa huomata myös selkeää panostusta lyyrisellä puolella. Jälleen kerran voin suositella vilpittömästi Aztran uutta julkaisua lukijoillemme. Aztra on tämän hetken ”fresheimpiä” artisteja suomirap kentässä.

Keskustele julkaisusta Redrum-187:n foorumeilla täällä.
Lue Aztran haastattelu täällä.
Lataa Aztra – Jää m. RPK täältä.
www.facebook.com/aztra

Yksi kommentti artikkeliin “Aztra – Kadonneen Aarteen Metsästys”

huxor kirjoitti klo 28.03.2012 20:09:

word. kovaa kakkaa koko levy

Jätä kommentti